Lähes miljoona suomalaista haaveilee maallemuutosta, ja tutkijat ovat löytäneet mielenkiintoisen yhteyden: kaupunkilaiset, jotka palaavat maaseudulle, raportoivat olevan onnellisempia kuin kaupungeissa asuvat henkilöt.
Maalle muuttamisen trendi on kasvanut viime vuosina merkittävästi Suomessa. Suomen Kylät ry:n, MTK:n ja Maaseudun Tulevaisuuden helmikuussa 2023 teettämän kyselyn perusteella neljänneksen kymmenestä miljoonasta suomalaisesta haluaa elää maaseudulla. Ihmiset kaipaavat rauhaa, väljyyttä ja yhteyttä luontoon: pehmeät arvot valtaavat tilaa kovilta arvoilta kaupungissa.
Etenkin nuoret aikuiset ovat innostuneita muutoksesta. Ruralization-hankkeen vuonna 2020 tekemän tutkimuksen mukaan 18–30-vuotiaita nuoria maaseudussa kiinnostavat oma tila, ekologisuus, omavaraisuus ja kohtuukuluttaminen. Kyselyssä oli mukana kymmenen Euroopan maata, myös Suomi. Nuorten toiveet yksinkertaisemmasta elämästä ovat samanlaisia eri puolilla Eurooppaa.
Maallemuuton asiantuntija Johanna Niilivuo Suomen Kylät ry:stä näkee tässä syvemmän merkityksen. Hänen mielestään nykymaailman meno on liian liian kiireinen monelle tai liian kiireistä monella. Kaupungissa on valtavasti ärsykkeitä, eikä ole aikaa omalle hyvinvoinnille.
Haasteiden kohtaaminen maaseudulla
Maaseutuun liittyy piintyneitä ajatusmalleja, jotka eivät ole täysin oikeita. Monet uskovat, että kaikki maaseutu on samanlaista periferiaa, että maalla asuminen on ainoastaan vaikeaa, ja että nuoret haluavat vain helppoa elämää. Näiden uskomusten vuoksi monet pelkäävät muuttoa ilman tukiverkkoja. Todellisuus on kuitenkin sävykkäämpi.
Maaseutua on monenlaista: siellä on isoja kyliä ja kuntakeskuksia sekä harvaan asuttuja alueita. Nuoria maalle muutosta haaveilevia kyllä löytyy. Suomen Kylät ry:n kyselyssä nuoret miehet olivatat suurin maaseudulle haluava ryhmä. Maalla asumisen vaikeus ei ole niin suurta kuin monet kuvittelevat.
Johanna Niilivuon mukaan nyky-yhteiskunnassa tavoitellaan elämää, jossa mihinkään ei mene aikaa eikä mikään vaadi vaivannäköä. Moni kummastelee, kun joku haluaa lämmittää taloa puulla tai rakentaa itselleen omakotitalon käsin. Kulttuurissa arvostellaan vaatimuksellisista töistä, vaikka ne antavat mielelle ja keholle paljon.
Maalle muuttajien mukaansa, että fyysinen työ on hyväksi. Rakentaja- ja puuseppä-ammattilaiset korostavat, että työtä tehdään mielihyvin, kun saavutukset näkyvät konkreettisesti. Sota-aikana naiset pitivät taloista ja lapsista huolta keskenään. Modernikin nuori nainen voi osata samoja käytännön taitoja.
Putkistojen ja pihantöiden arkea
Maalla arjesta riisutaan paljon hälinää ja turhaa kiireistä. Koko ajan ei ole menoja ja tekemisiä. Jää enemmän aikaa itselle ja omille ajatuksille. Maalla olevat tuulettavat puista, kantavat polttopuita sisään, kasvattavat omaa ruokaa ja nauttivat rauheista illoista.
Rahat eivät lopu nopeasti kaupan kyydistä. Ruokalasku pienenee, kun kauppaan on puolen tunnin matka ja pizzaa ei saa tilattua kotiin. Kaupungissa kaikki tekeminen maksaa paljon rahaa. Maalla miettii sen sijaan, minne lähteä lenkille, soutelemaan tai retkelle.
Uusi omakotitalo on usein parempi sijoitus kuin kaupungin kerrostaloasunto. Pankissa saattaa olla epäröintiä, kun naiset hakevat rakennuslainaa yksin, mutta mahdollisuudet ovat olemassa. Rakentajat säästävät paljon, kun rakentavat itse ja käyttävät omaa työtään.
Paikat, joissa voi olla oikeasti oma itsensä
Maalla asuessa yksin oleminen on antanut tilaa miettiä, kuka oikeasti on, mitä tarvitsee ja mistä saa iloa. Monet pelkäävät kuulla omia ajatuksiaan ja käsitellä vaikeita asioita. Maaseudulla hiljaisuus on mahdollisuus.
Yksin asuessa tai pienessä yhteisössä ei tarvitse ajatella, miten pitäisi näyttää muiden silmissä. Kaupungissa joutuu miettimään liikaa sitä, mihin kuuluu ja kuka hyväksyy. Maalla voi istua ulkona iltaisin, kuunnella luonnon ääniä ja katsoa tähtiä ilman häiriötekijöitä.
Emme ole päättäneet, että emme ikinä muuta pois. Vaikka terveydessä on epävarmuutta, maalla eläminen on kuitenkin mahdollisuuksien paikka. Oravanpyörästä pois jääminen ei ole feministinen kannanotto, vaan tietoinen valinta hyvinvoinnin puolesta.
- Rauhalliset illat ja tulet
- Merkityksellinen työ omien perustarpeiden parissa
- Pihassa puutarha ja kasvusto kaikkien vuodenaikojen yli
- Oman talon lämmin luonnollisesti, ei lämmityskulujen vuoksi
- Kylätoverisuus ja yhteisöllisyys
- Myönnyttävä talo, joka vaatii rakkautta ja hoitoa
- Liikkumisen vapaus harrastuksista riippumatta
- Oikeus olla minä, ei jokin toinen
Tulevaisuus avautuu hitaasti
Siirtolaisuusinstituutin vastikään tekemä kyselytutkimus kertoo, että tyytyväisimpiä ja onnellisimpia ovat muuttajat, jotka lähtivät suurelta paikkakunnalta pienemmälle. Koettu elämänlaatu on korkeampi maaseudulla kuin kaupungeissa niin Länsi- ja Pohjois-Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassa ja Australiassakin. Kun kesä tulee, yli kaksi miljoonaa suomalaista pamahtaa kesämökeilleen, mikä osoittaa, että sinne on hyvä olla.
Talon remontti kulkee yhtä matkaa asukkaan mielen kanssa. Haitatilliset osat puretaan pikku hiljaa, sekä talosta että mielessä. Kun paremmat ajat koittavat, hätäkin hälveni. Myöhemmin voidaan alkaa rakentaa uutta siihen tilaan, mikä purettiin. Pakkasyön tähtitaivas on uskomaton ja puusaunan löylyt aina lempeät.
Maalla on kyllä varaa kumppanille. Merkittävää on, että parisuhteen löytäminen ei ole läpihuutojuttu kaupungissakaan. Jos maalle mielii miljoona suomalaista, joukossa on varmasti potentiaalisia kumppaneitakin. Ennakkoluulo, että maallemuuttajat haluaisivat elää yksin, ei pidä paikkaansa. Treffailu on vaikeaa ja uuvuttavaa riippumatta sijainnista.
Maaseudun hyvinvoinnin vaikutukset eivät saa riittävää huomiota julkisessa keskustelussa. Samalla kun käydään huoltovarmuuden ja turvallisuuden keskusteluja, unohdetaan puhua hyvinvoinnista. Moni maallemuuttaja on löytänyt paikan, jossa sielu lepää.
Lähestyvä muutos on jo näkyvissä tilastoissa
Tilastokeskuksen tiedot osoittavat, että muuttoliike maaseudulle on merkittävää erityisesti nuorten keskuudessa. Kaupungeista poismuuttajat ovat pääasiassa 25–40-vuotiaita. Heillä on perheet tai he haaveilevat perheistä. Monilla on kuitenkin myös yksinkertaisesti väsymys kaupunkielämään.
Digitalisaation vaikutus on valtava. Etätyö mahdollistaa sen, että voit asua missä tahansa ja silti ansaita kaupunkipalkalla. Työnantajat ovat ymmärtäneet, että tuottavuus ei laske etätyössä. Päinvastoin, monet työntekijät ovat produktiivisempia, kun he voivat vapaasti hallita omaa aikaansa. Tämä on mullistanut koko muuttoliikkeen dynamiikan.
Maallemuuttajien verkostot ovat kasvaneet sosiaalisessa mediassa. Instagram ja Facebook-ryhmät, joissa jaetaan kokemuksia ja keinoja, helpottavat muuttoa merkittävästi. Uusi maaseudulle muuttaja ei ole enää yksin ongelmien kanssa. Hän voi kysyä neuvoja tuhansilta muista samassa tilanteessa olevilta ihmisiltä.
Paikallisyhteisöt ovat avanneet ovensa. Vanhat asukkaat näkevät nuorten muuttajien tuovan uutta energiaa kyliin. Paikat, joissa väki oli vähentynyt, alkavat taas elää. Koululuokat täyttyvät, paikallispankin asiakkasmäärä kasvaa, ja pient kauppoja avataan uudelleen.
Maallemuuton tulevaisuus näyttää kirkas
Trends osoittavat, että tämä liike on vasta alussa. Seuraavassa kymmenessä vuodessa voimme odottaa merkittävää siirtymää maaseudulle. Kaupunkien rooli muuttuu: ne eivät ole enää ainoita vetovoimaisia paikkoja asua. Maaseutu näyttää paremmalta kuin koskaan ennen.
Maalle muuttamisen idea ei ole paluuta menneisyyteen. Se on siirtymä uudenlaisten arvojen puolesta. Arvojen, joissa hyvinvointi mitataan mielessä ja sielussa, ei pelkän rahassa. Arvojen, joissa kestävyys on tärkeämpää kuin kulutus. Arvojen, joissa yhteys luontoon on perusturva, ei luksus.
Sinäkin voit harkita muuttoa. Kysymys ei ole siitä, pystytäänkö, vaan haluammeko. Maaseutu odottaa, ja maaseutu on valmis.
