Eija Keckman, tunnettu puutarhasuunnittelija ja televisio-ohjelmajohtaja, loi vuonna 2008 elämyspuutarhaa Loviisan Ahvenkoskelle. Paikasta tuli terapeuttisuus tapa elämää ja vierailijoille hengellistä lepoa antava paikka.
Porvoolainen puutarhasuunnittelija Eija Keckman loi elämyspuutarha Eija’s Gardenin Loviisan Ahvenkoskelle vuonna 2008. Keckman otti mallia Englannista, jossa hän on saanut ammatillisen oppinsa ja työskennellyt eri pituisia jaksoja toistakymmentä vuotta. Englannissa on paljon yleisölle avoimia puutarhoja, ja sellaisen Keckman halusi myös Suomeen.
Keckman ymmärsi puutarhan terapeuttisen merkityksen viimeistään sen jälkeen, kun oli puolisonsa Markun kanssa joutunut vakavaan moottoripyöräonnettomuuteen vuonna 2013. He olivat palaamassa Kroatiasta, kun kesken ajon etupyörästä puhkesi rengas. Pyörä ajautui moottoritieltä kolmen kaistan yli pientareelle ja teki kuperkeikan.
Markulla hajosi olkapää, joka leikattiin lopulta viisi kertaa. Eijalle korkeaenerginen törmäys aiheutti pahan ruoskaniskun niskaan, ja hän sai loppuelämän vammat. Jäsenet toimivat, mutta aivovamma vei työmuistin, eikä niska kestä enää staattista olemista. Onnettomuuden jälkeen Eija näki puutarhansa uusilla silmillä.
Elämyspuutarha syntyi onnettomuuden jälkeen
Onnettomuuden jälkeen Eija ymmärsi, ettei pysty enää samanlaisiin fyysisiin ponnisteluihin kuin aiemmin. Hän ryhtyi opiskelemaan puutarhaterapiaa ja ymmärsi puutarhan terapeuttisen voiman. Hän oli joutunut luopumaan monista töistä.
Onneksi heillä oli Yulia, puutarhuri, joka tuli tänne aikanaan työharjoitteluun. Ilman häntä he eivät olisi pärjänneet. Yulia on ollut arvokas apulainen, joka on hoitanut fyysisiä töitä, joita Eija ei enää pysty tekemään.
Eija on sama porvoolainen puutarhasuunnittelija Eija Klaucke, joka 2000-luvun alkuvuosina toi Suomeen uuden tavan tehdä puutarhaohjelmaa televisiossa. Pioni-ohjelmasta tuli todella suosittu puutarhaohjelma, jonka katsojamäärät olivat huikeita.
Niihin aikoihin Eija itse haaveili vanhasta hirsirakennuksesta, jonne voisi muuttaa tyttärensä kanssa. Minulla oli aina ollut kaunis ja viihtyisä koti ja piha, mutta etsin paikkaa, jossa olisi myös koti sielulleni. Neljä vuotta etsin ja kävin katsomassa kaikki mahdolliset ja mahdottomat paikat.
Torppa löysi Eijan vuonna 2005
Loviisan Ahvenkoskella, kolmen kilometrin päässä Strömforsin ruukista sijaitseva ”ihana torppa” oli kaikkea sitä mitä Eija oli haaveillut. Rakennuksella oli historiaa: se oli rakennettu vuonna 1880. Kun Eija ajoi torpan pihaan, hän oli aivan liekeissä. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä.
Jo auton ikkunasta hän näki paikan luontoarvot: metsämaastojen kauneuden, kivenlohkareiden massiivisen läsnäolon ja kaikki mahdollisuudet. Ainoa ongelma oli se, ettei kohde ollut myynnissä. Omistajalla ei ollut aikomusta luopua siitä. Monien kommervenkkien jälkeen kauppoihin kuitenkin päästiin vappuna 2005.
Saman tien torpan uusi emäntä kääri hihat ja ryhtyi yhdessä isänsä kanssa kunnostamaan paikkoja. Siitä tämä lähti leviämään. Eija sai toteuttaa suurimman ammatillisen unelmani, joka täyttyi, kun elämyspuutarha Eija’s Garden vuonna 2008 avautui yleisölle.
Torppaa on sittemmin laajennettu, ja tonttikin on kasvanut alkuperäisestä. Kahdeksan vuotta sitten Eija ja Markku muuttivat torppaan vakituisesti. Talo on heille koti ja yrityksen pääkonttorin paikka. Keckman on kirjoittanut monia puutarhakirjoja, joista tuorein, vuonna 2019 ilmestynyt Hyvän mielen puutarha käsittelee kasvien merkitystä ja puutarhan terapeuttista vaikutusta.
Puutarha jakautuu teemahuoneisiin
Puutarha jakautuu erilaisiin tiloihin, eli teemahuoneisiin: on muistopuutarha, pylväspuutarha, hiljaisuuden puutarha, englantilaistyylinen cottage garden kanaloineen, muuripuutarha, japanilainen polku, torpan suomalainen pihapiiri, muotopuutarha sekä Eijan oma lempipaikka, karppilampi.
Lampi oli yksi tärkeimmistä asioista, jonka hän halusi puutarhaansa. Se kaivettiin samalla kertaa kun kaivettiin muukin piha. Lammen syvässä vedessä todella elää kaloja, koikarppeja, jotka talvehtivat hajonneista lehdistä syntyvässä pohjamudassa.
Eija kuvailee lamppea puutarhan keuhkoiksi. Karppilammi on puutarhan keuhkot, kuten Eija kuvailee. Rannalla istuu usein auringonlaskun aikaan. Siellä kuuluu sammakkolammella kurnutusta. Hiljaisuuden puutarhasta Eija halusi luoda koskettavan paikan, jossa jokaisella on mahdollisuus saada syvää mielihyvää.
Mielihyvää, jota puutarha parhaimmillaan antaa. Moni on liikuttunut siellä kyyneliin asti. Englantilainen puutarha on läsnä tässä vaatimattomassa ja pienessä, mutta vaikuttavassa muuripuutarhassa. Puutarha on reilun hehtaarin kokoinen, mutta tuntuu paljon isommalta.
Pinta-ala arvioidaan yleensä suuremmaksi, mikä varmasti johtuu siitä, että täällä pääsee niin totaalisen erilaisiin tunnelmiin. Eijan puutarhassa alkuperäinen luonto ja rakennettu puutarha paiskaavat kättä kauniilla tavalla.
Kivet on jätetty paikoilleen jääkaudesta lähtien
Valtavat kivenlohkareet ovat pysyneet paikoillaan jääkaudesta lähtien. Metsämaastoa on säilytetty kunnialla. Moni on kysynyt, mistä nämä kivet on tänne siirretty, mutta nehän ovat olleet tässä edellisestä jääkaudesta lähtien. Näin valtavia siirtolohkareita ei ihminen edes pystyisi siirtämään kokonaisena.
Eija on kivihullu, ja tämä puutarha on toteutettu täysin kivisyyden ehdoilla. Kun hän puutarhasuunnittelijana menee asiakkaan luo, tontti näyttää usein siltä kuin siellä olisi käyty kolmas maailmansota. Kivet on viety pois, puut kaadettu ja kaikki mahdollinen on raivattu matalaksi.
Se tuntuu hirveän surulliselta monesta näkökulmasta. Toki on peltotontteja, joissa ei ole mitään säästettävää. Mutta metsätontilla kannattaa katsoa, onko luonnontila-alueita mahdollista säästää.
Suunnittelun ja rakentamisen lisäksi pitäisi aina ajatella ylläpitoa, joka helpottuu kaikilta niiltä osin, missä ei ole kajottu luonnontilaan. Eija on ehdottomasti sitä mieltä, ettei puutarhan tule koskaan aiheuttaa stressiä. Sen pitää olla paikka, jossa voi purkaa stressiä ja löytää rauhaa.
Mieluiten Eija suunnitteleekin puutarhoja tonteilla, joissa kukaan ei vielä ole ehtinyt iskeä lapiota maahan. Ei puhumattakaan maatöökoneista, jotka pilaisivat alueen luonnontilan.
- Ympärivuotisen värin ja rakenteen säilyttäminen
- Kasvien terapeuttinen vaikutus hoidossa
- Esteettiset näkökulmat ja harmonia
- Alkuperäisen luonnon säilyttäminen
- Vesiomaisuuksien hyödyntäminen ja kasvattaminen
- Teemahuoneet eri mielentiloja varten
- Kävijöiden hengelline lepoon kehittäminen
- Moninaisuus ja kohtaamisen paikat
Englannin inspiraatio Suomeen
Eija Keckmanin ammatilliset juuret ovat Englannissa, jossa hän opiskeli alaa ja työskenteli eripituisia jaksoja toistakymmentä vuotta. Viehtymys englantilaisiin puutarhoihin näkyy myös Eija’s Gardenissa.
Englannissa on valtavasti yleisölle avoimia puutarhoja. Siellä syttyi ajatus, että halusi tehdä Suomeen samalla mentaliteetilla perustetun puutarhan, joka on avoin jokaiselle, joka sinne haluaa tulla. Olihan se hyppy tuntemattomaan, kun vastaavia ei Suomessa vielä ollut.
Tämä oli sellainen juttu, että en voi kuolla ennen kuin olen tämän tehnyt. Kävi miten kävi. Epäonnistumisen riski oli suuri, mutta Eija uskalsi ottaa sen riskin. Palkinto on ollut loistava.
Puutarhaan saa tulla omatoimisesti viettämään päivää. Vierailijat levittävät viltin nurmelle ja nauttivat tuomistaan eväistä. Osa kävijöistä haluaa osallistua puutarhatöihin, jotkut kuvaavat korentoja ja perhosia, toiset vain nautiskelevat puutarhan hiljaisuudesta ja rauhasta. Jokainen vieraaja saa puutarhasta sen, mitä hän sillä hetkellä tarvitsee.
