Neljäkymmentä suomalaista kertoi turhimpista ostoksistaan. Selvisi, että kotien kaapeissa kertyy helposti välineitä, joista ei ole ikinä hyötyä. Airfryer-laite nousee katuvimpien hankintojen listalle.
Turhake tai terveellisen ruoan apuri?
Suomalaiset hankkivat vuosittain runsaasti kotivälineitä, jotka jäävät loppujen lopuksi käyttämättä. Kyselyyn vastanneista neljäkymmenestä asukkaasta poimi kymmenen selvää virheostosta, jotka toistuvat kotien kaapeissa kerta toisensa jälkeen. Nämä tavarat edustavat tuhansia euroja hyödyttömiä sijoituksia.
Airfryer mullistaa ruoanvalmistuksen vai kerää vain pölyä?
Kiertoilmakypsennin eli airfryer nousi kyselyssä selvästi katuvimmaksi hankinnaksi. Joka kuudes vastaaja mainitsi tämän laitteen turhakkeeksi. Laitteen ostokustannukset vaihtelivat noin 160 eurosta 300 euroon, mutta monet omistajat kertoivat käyttäneensä sitä vain kolme kertaa tai vain kerran.
Tuula, 72-vuotias, kertoi tilanneensa netistä 160 euron airfryer-laitteen. Hän odotti helppoa ja terveellistä ruoanvalmistusta. Todellisuudessa käyttöohjeiden lukeminen ja ruoan valvominen rasittivat häntä liikaa, ja tulokset olivat hänelle pettymyksiä. Nyt laite kerää pölyä hänen kaapin yläosassa, käyttämättä.
Silja, 54-vuotias, ostivat myös kiertoilmakypsennin. Laite maksoi vain muutaman kymppin, mutta se oli käytössä vain kerran. Sitä seuraavalta se on maaneet kaapissa, kerännyt pölyä vuosi vuodelta. Monet samanaikaiset ostajat raportoivat samasta ongelmasta: laitteen käyttö on epäkäytännöllistä tai tulokset eivät vastaa odotuksia.
Kananmunan muottaus ei tule koskaan onnistua
Maisa, 38-vuotias, osti lahjatavaraliikkeestä 7 eurolla kananmunan sydänmuottimen. Hän halusi valmiiksi sydänmuotoisia munia romanttisin mielessä poikaystävänsä ruoka-annokseen. Muotti petti joka kerta pannulla, vaikka kuinka painaisi sitä paiston aikana. Lopputulos oli epämääräinen räiskäle, ei kaunista sydänmuotoa.
Riitta, 63-vuotias, osti mehulingon odottaen tuoretta mehuja aamupalaksi. Laite tuotti pienen määrän mehuja ja valtavan määrän puristettua jätettä. Jäte olisi pitänyt kompostoida, mutta hän ei yrityistä huolimatta jaksanut syödä sitä. Mehulinko lisäsi vain tiskiä ja pettymystä.
Erik, 77-vuotias, pani kokeillakseen sähköisen lämpölakanan kerran. Nyt se makaa vaatehuoneensa alahyllyllä 12 vuotta myöhemmin, käyttämättömänä ja kokoon menevänä hyödyttömänä esineenä.
Automatisoitujen laiteiden yllätykset
Robottipölynimuri lupaa automatisoitua siivoustulosta, mutta Jani, 52-vuotias, maksoi BlackFriday-tarjouksesta noin 300 euroa laitteesta, jota käyttää hyvin harvoin. Hän odotti helposti siisteää kotia nappia painamalla, mutta todellisuus vaati penkkien nostamista, tavaroiden siirtämistä ja akun juoksemista tuolinjaloissa. Kaksikerroksisessa kodissa tavallinen imuri säästää sekä aikaa että rahaa.
Satu, 50-vuotias, osti miehensä toiveesta noin satasen kylmäsavustimen. Pakkaus saapui täynnä sekaisin olevia osia. Kokoonpano oli rasittavaa ja loukkaavaa. Yhtä koetusta lohipalan kanssa tehdyn savustusyrityksen jälkeen lopputulos oli musta, sitkeä, pahanhajuinen ja hylätty roskiin.
Muffinsit ja sipulit pois pöydältä
Minna, 59-vuotias, kutsui muffinssipannun ostamista ”ääliön älynväläykseksi”. Tokmannilta ostettu sähköpannu maksoi noin 20 euroa ja toimi vohveliraudan periaatteella. Käytännön hyöty osoittautui vaatimattomaksi.
Teijo, 75-vuotias, osti sipulileikkurin noin 10 eurolla. Hän odotti helppoa, nopeaa leikkausta. Sipulia joutui pilkkoman niin pieneksi, että hän teki lopussa kaikki käsityöllä. Lisäksi sipulit jäivät kiinni laitteen reunuleikkeisiin, jotka tekivät poistamisen hankalaksi ja aikaa vieviksi.
Mutta entä perinteinen haravoiminen?
Anneli, 65-vuotias, maksoi työnnettävästä lehdentiivistäjästä noin 120 euroa. Hän luuli lopettavansa raskasta haravointia ja saavansa puhdistetun pihan nopeasti. Lehdentiivistäjän haravaosa tukkeutui toistuvasti, eivätkä lehdet siirtyneet keräyskoppaan oikein. Investointi jäi täysin hyödyttömäksi.
Sähköinen kärpäslätkä vaaralliseksi osoittautunut
Irmeli, 69-vuotias, kutsui sähköisen kärpäslätkän ”ehdottomasti hutiostosaksi ja vaaralliseksi sellaisen”. Hän osti sen vuosia sitten Keskisen kyläkaupasta Tuurista muutamalla eurolla. Laitetta käytettäessä sai aina pienen sähköiskun. Se oli aluksi kesämökin ulkohuusseilla, mutta joutui lopulta heittää pois turvallisuussyistä.
Miksi ostamme näitä välineitä?
Välineet houkuttelevat halvalla hinnallaan ja ihanalla markkinointilupauksellaan. Mainonta esittää tavarat elämää muuttavina ihmelaitteina. Todellisuus on kuitenkin usein erilainen. Laitteen käyttöohjeet ovat monimutkaisia, valmistukseen kuluu enemmän aikaa kuin odotettiin, tai tulokset eivät yksinkertaisesti vastaa markkinointilupauksia. Jotkut välineet vaativat liikaa huoltoa tai paikantilaa, mikä tekee niistä epäkäytännöllisiä tavalliseen käyttöön.
Kotiin valituilla välineillä on taipumus jäädä ensimmäisten kokeilukertojen jälkeen kaappien pohjalle. Niistä tulee pölyyntävä muistutus impulssiostoksesta. Monet ostajat raportoivat vastaavista kokemuksista netissä, ja lista laajentuu vuosi vuodelta. Yhteistä näille välineille on niiden markkinoinnissa käytetyt ylenpaltteiset lupaukset terveydestä, ajansäästöstä ja elämän muuttamisesta.
Mikä on oppi siis tästä?
Ennen uuden kotivälineen ostamista kannattaa harkita oikeasti, kuinka usein sitä todella käyttää. Monen välineen kohdalla perinteiset ratkaisut ovat yksinkertaisempia, halvempia ja tehokkaampia. Kysy omilta ystäviltään tai perheenjäseniltä, keillä on samanlainen väline, ja kuule heidän rehellinen mielipiteensä ennen ostopäätöstä.
Listat, jotka sisältävät turhantuhansia turhakkeita:
- Kiertoilmakypsennin, joka tuottaa kuivaa ruokaa ja vaatii liikaa huoltoa
- Kananmunanmuotti, joka ei koskaan ota oikeaa muotoa pannulla
- Mehulinko, joka tuottaa valtavat jätemäärät juomalitraa kohden
- Sähköinen lämpölakana, jota ei koskaan käytä oikein
- Robottipölynimuri, joka vaatii liian paljon esivalmisteluja
- Kylmäsavustin, jonka tulokset ovat kelvoton
- Muffinssipannu, joka on liian monimutkainen käyttää
- Sipulileikkuri, joka ei varsinaisesti nopeuta leikkausta
Välineiden käyttämättömyys on sekä aikaa että rahaa haaskaavaa
Yhdessä näillä välineillä on huomattava osuus ostovirheistä suomalaisissa kodeissa. Kymmenen kertaa vuodessa toistuvat ostot johtavat siihen, että keskimääräinen suomalainen menettää 500-2000 euroa vuosittain välineisiin, joita ei käytetä. Tämä vastaa pienistä lainaamattomuuksista syntyvää summaa, joka vähitellen kasautuu suuriksi haikoiksi.
Välineiden myyjät tietävät, että monet ostajat tekevät päätöksiä nopeasti ja mainoksen herättelemien tunteiden pohjalta. Markkinoinnissa käytetään kauniita kuvia, positiivisia asiakaskokemuksia ja ylenpaltteiä lupauksia. Todellisuus tulee selväksi vasta kotiin tuonnin jälkeen, kun laitteen käytöstä paljastuu riittämättömyyksiä tai hankaluuksia. Monella välineellä on myös pitkä toimitusaika, mikä tarkoittaa, että ostos oli jo muinainen ennen kuin laite saapui.
Yleiset virheet ostopäätöksissä
Suomalaiset tekevät ostopäätöksiä liian nopeasti, ilman perusteellista harkintaa. He antautuvat mainoksen lumoihin, jotka voivat olla yllä todellisuudesta. Jotkut ostajat eivät edes tutki laitteen käytöstä saatavilla olevia arvosteluja ennen ostamista. Nämä virheet johtavat siihen, että koteihin kertyy käyttämättömiä välineitä, jotka lopulta heitetään pois tai lahjoitetaan.
Älä tuhlaa rahaa turhaakkeisiin
Ennen ostoa mieti, onko sinulla todella tarvetta kyseiselle välineelle. Kysy ystäviltäsi, jotka ovat ostaneet samanlaisen välineen, heidän todelliset kokemuksensa. Lue netistä kritiikit ja käyttäjäarvostelut rehellisesti. Osta vain sellaisia välineitä, joita olet varma käyttäväsi säännöllisesti. Ja muista, että perinteiset menetelmät ovat usein yksinkertaisempia, halvempia ja luotettavampia kuin uudet laitteet.
