Suomen lämpöpumppukanta alkaa olla iäksi ja vaatii uusimista. Kolmen vuoden sisällä yli sata tuhatta laitetta menee vaihtoon, mikä merkitsee merkittävää markkinan muutosta.
Lämpöpumppujen myynti kasvoi yli kymmenellä prosentilla
Suomessa myytiin viime vuonna 112 000 lämpöpumppua, mikä oli yli kymmenen prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Suomen lämpöpumppuyhdistys Sulpu raportoi tämän merkittävästä kasvusta. Kasvu näkyy erityisesti ilmalämpöpumpuissa, joista myytiin 96 000 kappaletta edellisvuoden 85 000 sijaan. Tämä kehitys osoittaa, että suomalaiset ottavat lämmitysteknologiaa tulemaan kunnostuksena vakavasti.
Veli-Matti Hautakoski, Sulpun varapuheenjohtaja ja Lämpöykkösen toimitusjohtaja, kertoo, että kolmen vuoden sisällä yli sata tuhatta lämpöpumppua menee vaihtoon. Syynä on se, että Suomen lämpöpumppukanta alkaa olla ikääntynyttä ja yli 15 vuotta vanha pumppu kannattaa yleensä vaihtaa uudempaan energiatehokkuuden parantamiseksi.
Iäkääntynyt pumppu kannattaa uusia 15 vuoden jälkeen
Suomessa on satojatuhansia yli kymmenen vuotta vanhoja lämpöpumppuja. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että yli 15 vuotta vanha pumppu kaipaisi mielellään jo vaihtoa. Hautakoski selittää, että yli 15 vuotta vanhan pumpun korjaaminen on yleensä suurempien vikojen osalta niin kallista, että uusiminen alkaa kannattaa. Nykyaikaisella pumpulla energiatehokkuus paranee jopa 40 prosenttia, mikä tekee vaihdosta kannattavaa.
Vaihtomarkkinat kasvavat nopeasti
Ilmalämpöpumppujen myynnistä jo yli kolmannes on Suomessa vaihtomarkkinaa. Ruotsissa, missä lämpöpumppubuumi alkoi reilusti Suomea aiemmin, vaihtomarkkina on Sulpun mukaan jo noin viitisenkymmentä prosenttia. Tämä osoittaa, että Suomikin seuraa samaa kehitystä, mutta hieman jäljessä Ruotsia.
Suomeen myytyihin 1,8 miljoonaan lämpöpumppuun on investoitu jo 10 miljardia euroa, joten niiden uusimisessa puhutaan isoista rahoista. Lämpöpumput tuottavat jo lähes kolmekymmentä prosenttia koko Suomen rakennusten lämmityksestä. Suomessa onkin väestön määrään nähden eniten lämpöpumppuja Euroopassa Norjan jälkeen.
Myynnin kasvu kääntyi positiiviseksi
Hautakosken mukaan pumppujen myynti alkoi piristyä viime vuonna loppuvuotta kohden. Useamman vuoden jatkunut negatiivinen kehitys käännettiin vihdoin positiiviseksi. Maalämpöpumpuissa oli vielä vaisua, mutta ilmalämpöpumpuissa ja ilma-vesilämpöpumpuissa ylitettiin viime vuoden luvut selvästi.
Viime vuonna ilmalämpöpumppuja myytiin pientalojen lisäksi entistä enemmän myös kerrostalohuoneistoihin. Viime kesän viilennystarpeet toivat kerrostalomyyntiin vauhtia, etenkin heinä-elokuussa. Pumput eivät välttämättä tule ollenkaan lämmityskäyttöön, vaan niillä parannetaan asumismukavuutta kesällä.
Alkanut vuosi näyttää vielä lupaavammalta
Hautakoski sanoo, että tämä vuosi on lähtenyt selkeästi paremmin liikkeelle kuin viime vuosi. Ihmiset ovat edelleen harkitsevaisia, mutta ostovoima on parantunut. Tämä näkyy erityisesti ilmalämpöpumpuissa, joissa odotetaan kaksinumeroisia kasvulukuja. Ihmiset varautuvat nyt aikaisemmin lämpimiin jaksoihin, kun viime kesän helteet ovat hyvin muistissa.
Talouspolitiikka vaikuttaa kasvuun
Taloudenyleinen tahmeus ja siihen liittyvä uudis- ja saneerausrakentamisen alamäki hidastavat edelleen lämpöpumppujen menekkiä alan parhaisiin vuosiin verrattuna. Maalämmön kehitystä jarruttaa Hautakosken mukaan vaisun suhdanteen lisäksi tukipolitiikan heikkeneminen.
Taloyhtiöiden maalämpöinvestointeja vauhditti valtion tarjoama ARA-energia-avustus. Se kuitenkin loppui syksyllä 2023, mikä merkitsee, että omarahoitusta tarvitaan nyt enemmän. Monet ihmiset ja taloyhtiöt pystyisivät hankkimaan maalämpöpumppuja, jos tuki olisi vielä voimassa.
Euroopassa muita maita menestyvämpiä
Monissa EU-maissa maalämpö- ja ilma-vesilämpöpumppujen käänne parempaan on Hautakosken mukaan selvästi voimakkaampaa, mikä johtuu erilaisesta energiapolitiikasta. Nämä maat ovat tukemassa vihreää energiaa paremmin ja pidempiaikaisesti kuin Suomi. Tämä selittää, miksi niissä kasvuluvut ovat jyrkempää nousua.
Isompien pumppujen kysyntä kasvaa tulevaisuudessa
Kysyntää on kuitenkin luvassa isoissa lämpöpumpuissa, jotka ovat kerrostalo- ja palvelurakennuskohteissa kaukolämmön korvaajia. Ne korvaavat kaukolämpöä etenkin niillä alueilla, missä kaukolämmön hinta on korkea. Nämä isot investoinnit voivat merkitä selvästi suurempia säästöjä pitkällä aikavälillä.
Uudet palvelumalliteivät lämpöpumppujen myyntiä
Myös uudet toimintamallit, kuten lämpöpumppujen ostaminen palveluna, ovat nousussa. Tällöin laitteisto, asennus ja huolto sisältyvät kuukausihintaan. Tämä tekee lämpöpumppujen hankkimisesta helpompaa pienemmän alkuinvestoinnin vuoksi.
Isännöintiliitto on ennakoinut, että maalämpö ja ilma-vesilämpöpumput yleistyvät pääasiallisina lämmitysmuotoina Suomen taloyhtiöissä. Tämä merkitsee merkittävää siirtymää öljylämmityksestä ja suorasta sähkölämmityksestä kohti tehokkaampia järjestelmiä.
Mitä vanhat lämpöpumput tekevät:
- Kuluttavat enemmän sähköä kuin uudet mallit
- Vaativat enemmän huoltoa ja korjauksia
- Päästävät kylmäaineen ilmaan helpommin
- Ääntelevät kovemmin kuin uudet
- Lämmittävät tai jäähdyttävät tehotomasti
Lämpöpumpun vaihdon kannattavuus
Vanhan lämpöpumpun korjauskulut voivat nousta nopeasti, jos laitteessa on merkittäviä vikoja. Uusi pumppuvoisi maksaa 2000-5000 euroa asennuksineen, mutta se säästää sähkölaskuissa 200-400 euroa vuosittain. Nämä säästöt nopeasti tasapainottavat investoinnin, erityisesti kun näyttävät pitkän aikavälin energiakustannukset.
Sähkönsaatavuus ja hinnat muuttuvat
Sähkön hintojen tulevaisuus on epävarma, mutta nykyisiä hintatasoja katsottaessa lämpöpumput tarjoavat parempaa hinta-kulusuhdetta kuin sähkölämmitys suoraan. Uusien energialähteiden, kuten tuulivoimalan lisääntyminen voi myös muuttaa sähkön saatavuutta ja hintoja tulevaisuudessa.
